Digitarinapaja

Tällä sivulla käydään mahdollisimman kattavasti läpi pajan toteutukseen liittyviä asioita. Taustaa ja lisätietoa -linkin takaa löydät vielä syvempää tietoa menetelmistä ja niiden taustoista.
Tavoitteena on, että onnistut!
Ryhmäkoko

Enintään 20 henkilöä

Kesto

2–7 pajakertaa

Käytännön ohjeet pajan järjestämiseen
1. TYÖPAJAAN VALMISTAUTUMINEN

Työpajan valmistelu on parasta aloittaa nuorten kanssa toimivan yhteistyökumppanin hankkimisella.

 

Yhteistyökumppanille on hyvä pitää menetelmän ja työpajan kattava esittely.

 

1. Yhteistyösuhteen muodostumisen jälkeen toiminnan suunnittelu ja valmistelu yhdessä yhteistyökumppanin kanssa.

 

  • keskustelu työpajan tavoitteista
  • aikataulun laatiminen
  • tilojen varaaminen
  • ryhmään tutustuminen, jos mahdollista

2. Pajatapaamisten toiminnan yksityiskohtainen suunnittelu, aikataulutus ja vastuunjako työpajan ohjaajaryhmän kesken yhteistyökumppanin edustajien kanssa keskustellen.

 

3. Välineiden ja tarpeistojen kartoitus.

Kohderyhmän tavoittaminen voi olla hyvin haastavaa.

 

Paja kannattaa toteuttaa yhteistyössä kohderyhmän parissa jo toimivan tahon kanssa.

 

Yhteistyökumppani onkin erittäin tärkeässä roolissa kohderyhmän tavoittamisessa.
2. pajan kulku

Suunnitteluvaiheessa on hyvä käyttää jonkinlaista kerrottamismenetelmää tukemaan osallistujien tarinaideoiden kehittelyä ja tekstin tuottamista. Muuten kynnys tekstin kirjoittamisen aloittamiseen voi olla korkea. Myös selkeä ohjeistus tarinan kirjoittamiseen voi auttaa käsikirjoitusvaiheessa. Tarinan kuvakerronnan suunnittelua puolestaan voi tukea kuvakäsikirjoituspohjan (storyboard) avulla.

 

Toteutusvaiheessa materiaalien tuottaminen ja etsiminen voi tapahtua jopa ennen työpajaa. Osallistujat voidaan ohjeistaa käymään läpi aiemmin otettuja valokuvia ja valitsemaan niitä muistitikulla mukaan otettavaksi tai ottamaan uusia kuvia tarinaa varten vaikkapa kännykkäkameralla.
Tarvittaessa tarinoissa voidaan käyttää myös internetistä löytyviä luvallisesti käytettävissä olevia aineistoja, kuten Creative Common -lisenssillä julkaistuja kuvia. Internetin sisällönjakopalveluista voi etsiä myös luvallisesti käytettävissä oleva musiikkia, mutta helpoiten musiikkia ja ääniefektejä löytää videoeditointisovelluksen omasta äänikirjastosta. Teknisesti haastavin ja eniten ohjausta vaativa vaihe on digitarinan editointi tietokoneella tai tabletilla videoeditointisovellusta käyttäen.

Tähän vaiheeseen on syytä varata runsaasti aikaa.
Kertojanäänen tallentaminen on varminta tehdä ohjatusti työpajassa käyttäen tarkoitukseen sopivaa digitaalista äänitallenninta sisäänrakennetulla mikrofonilla.

 

Valmiiden tarinoiden jakaminen on tärkeä osa yhteisöllistä ryhmäprosessia.Aikaa on syytä varata keskusteluun  digitarinoiden herättämistä ajatuksista ja tuntemuksista sekä digitarinoiden tekemisestä. Digitarinat on mahdollista lisäksi julkaista esimerkiksi työpajan järjestävän organisaation tai projektin verkkosivulla tai sosiaalisen median kanavissa, mikäli tarinan tekijä antaa siihen luvan. Tämä on syytä varmistaa kirjallisesti julkaisulupalomakkeella.

 

Työpajatoteutus voi sisältää digitarinan tekemiseen suoraan liittyvän toiminnan lisäksi myös erilaisia lämmittely- ja ryhmäytymisharjoituksia sekä palautteenkeruuaktiviteetteja (ks. case-esimerkki kymppiluokan digitarinapajasta).

Pajan kulku voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen. Suunnitteluun, toteutukseen ja jakamiseen.
3. tarkoitus ja tavoitteet
MIKSI PAJA JÄRJESTETÄÄN

Tarkoitus ja tavoitteet määrittyvät yleensä pajan järjestävän organisaation tai projektin tavoitteiden ja kohderyhmän tarpeiden pohjalta.

 

Suunnitteluvaiheessa on olennaista miettiä, miksi digitarinapaja järjestetään:

 

  • Mihin digitarinoiden työstämisen prosessilla ja valmiilla tarinoilla pyritään?
  • Onko valmiita digitarinoita tarkoitus käyttää johonkin tarkoitukseen ja julkaista jossakin?
  • Vai onko tarinoiden tekemisen prosessi pääasia?
  • Millä tavalla osallistujia informoidaan työskentelyn tavoitteista?
TEEMA

Digitarinapajan tavoitteet vaikuttavat siihen, millainen teema digitarinoille valitaan. Teema voidaan joko määritellä etukäteen (esim. ”Unelmani”, ”Vahvuuteni”), tai osallistujille voidaan antaa vapaus valita heille itselleen merkityksellinen aihe. Jonkinlainen aiheen rajaaminen ja raamittaminen voi ennemminkin helpottaa kuin vaikeuttaa oman tarinan tuottamista.

 

TARINAN OHJEISTUS

Digitarinan tekemiseen kannattaa antaa muutenkin selkeät ohjeet: minkä pituinen valmiin digitarinan tulisi olla, mikä on sopiva kirjoitetun digitarinan tekstin pituus, paljonko digitarinaan tarvitaan valokuvia, mitä muuta materiaalia voidaan käyttää ja mistä sitä löytää.

Tavoitteet kannattaa tehdä näkyväksi osallistujille alusta saakka. Tuolloin työskentely on helpompaa ja tulos nähtävillä sekä paremmin arvioitavissa myös osallistujien kannalta.
4. Työpajan kesto

Digitarinapajalle on syytä varata aikaa vähintään kahden täyden työpäivän verran ( 2 x 8h ).

 

Intensiivipaja vai pidempi koulumainen toteutus?

1. Intensiivisessä kahden tai useamman päivän työpajamuodossa on suositeltavaa, että osallistujille annetaan ennakkotehtäväksi tarinan etukäteissuunnittelua. Myös esim. materiaalin hankkimista kannattaa tehdä pajatuntien ulkopuolella.

2. Pidemmän aikavälin toteutustavassa paja jaetaan useamman lyhyemmän työpajatapaamisen jatkumoksi. Esimerkiksi kerran viikossa neljä tuntia neljän viikon aikana.

Eri työvaiheiden vaatima aika kannattaa arvioida etukäteen mahdollisimman tarkkaan, mutta samalla tulee varautua myös joustavuuteen ja improvisointiin aikataulussa ja ohjelmassa.
5. Tilat & Laitteet
TYÖSKENTELYTILAT

Työpajaan kannattaa varata riittävän suuri tila, jossa voi käyttää kannettavia teitokoneita tai tabletteja. Jos on tarkoitus nauhoittaa kertojan ääntä, tarvitaan lisäksi erillinen hiljainen tila.

 

LAITTEET

Tietokoneita/tabletteja tarvitaan ennen kaikkea digitarinan editoimiseen, mutta myös käsikirjoituksen kirjoittamiseen sekä mahdollisesti materiaalin etsimiseen internetistä. Editointivaiheessa tarvitaan myös kuulokkeet, jotta omaa tarinan ääniraitoja voidaan kuunnella ja editoida toisia häiritsemättä.

Kertojanäänen tallentamista varten tarvitaan joko tietokoneeseen liitetty mikrofoni tai erillinen äänitallennin.

 

Työpajassa on usein helpointa käyttää äänitallentimia, jolloin kertojanäänet voidaan tallentaa erillisessä hiljaisessa tilassa. Jos tarinoita työstetään tableteilla, on mahdollista tallentaa kertojanääni tabletin sisäisellä mikrofonilla suoraan videoeditointisovellukseen.

 

Mikäli digitarinapajan aikana on tarkoitus ottaa valokuvia tai videoita, osallistujat tarvitsevat käyttöönsä kamerat. Tämä ei yleensä ole ongelma, koska lähes kaikilta löytyy ainakin kännykkäkamera.

Soveltuvien tilojen lisäksi olennaisimmat digitarinapajassa tarvittavat laitteet ovat tietokoneet tai tabletit, joilla on jokin videoeditointisovellus.
6. Ohjaajat ja Ryhmä

Digitarinapajan ohjaajien määrää miettiessä on syytä huomioida sekä ryhmän koko että osallistujien taitotaso laitteiden käytössä sekä tekstin tuottamisessa. Jos osallistujat tarvitsevat paljon tukea, on hyvä olla useampi ohjaaja käytettävissä.

 

Digitarinapaja on mahdollista järjestää myös yhdellä ohjaajalla, mutta kahden tai useamman ohjaajan käyttö on suositeltavaa. Osallistujat etenevät pajassa eri tahdissa jolloin lähiohjauksen merkitys korostuu.

Ohjaajilta vaaditaan ennen kaikkea osaamista vuorovaikutussuhteen luomisessa ja ylläpitämisessä.
Lisäksi tulisi olla videon tekemisen perusosaamista sekä tuntemusta tarinankerronnan perusteista.

 

Digitaalinen tarinankerronta on oma menetelmänsä, johon pajan ohjaajien on hyvä perehtyä.

Pajoissa tärkeää on osallistujien välitön ja aito kohtaaminen. Siksi on tärkeää, että ohjaajilla on osaamista vuorovaikutussuhteen luomisessa ja ylläpitämisessä.
7. Työkalupakki & Materiaalipankki
Pajoissa tuotettua

Työpajoissa tehtyjä videoita

Digitarinavideoita

 

Työpajoista kirjoitettua

Yhteistyön voimaa

Pajojen välisestä ystävyydestä

Ohjaajana työpajassa

Mitä jäi käteen?