Tällä sivulla käydään mahdollisimman kattavasti läpi pajan toteutukseen liittyviä asioita. Työkalut ja Materiaalipankki -linkin takaa löydät vielä syvempää tietoa menetelmistä ja niiden taustoista.
Tavoitteena on, että onnistut!
Ryhmäkoko
Enintään 20 henkilöä
Kesto
1–8 pajakertaa
Käytännön ohjeet pajan järjestämiseen
1. TYÖPAJAAN VALMISTAUTUMINEN
Työpajan valmistelu on parasta aloittaa nuorten kanssa toimivan yhteistyökumppanin hankkimisella. Yhteistyökumppanille on hyvä järjestää menetelmän ja työpajan kattava esittely.
1. Yhteistyösuhteen muodostumisen jälkeen on vuorossa toiminnan suunnittelu ja valmistelu yhdessä yhteistyökumppanin kanssa:
- keskustelu työpajan tavoitteista
- aikataulun laatiminen
- tilojen varaaminen
- ryhmään tutustuminen, jos mahdollista
2. Pajatapaamisten toiminnan yksityiskohtainen suunnittelu, aikataulutus ja vastuunjako työpajan ohjaajaryhmän kesken sekä yhteistyökumppanin edustajien kanssa keskustellen.
3. Välineiden ja tarpeiston kartoitus.
1. Hanki yhteistyökumppani
2. Suunnittele yksityiskohdat
3. Kartoita tarvittavat välineet
2. pajan kulku
Teostavoitteellisessa räppityöpajassa pyritään tekemään rap-kappale joko yhteistyössä ryhmän kanssa tai täysin yksilötyönä. Rytmitaulukon lisäksi jokaisen työpajan alussa on syytä käydä läpi rap-riimien muodostumista, muutamia yhteisiä räppäysharjoituksia sekä kirjoittaa yhdessä esimerkkimäinen säkeistö.
Työpajan ollessa kertaluontoinen osallistujille tarjotaan eväitä omatoimiseen rap-toimintaan. Tunti riittää pintapuoliseen rytmin ja riimien tarkasteluun. Tämän jälkeen tavoitteellisessa työpajassa lähdetään kohti joko ryhmän yhteistä tai yksilöiden omia kappaleita. Ryhmässä tehtävän kappaleen tekoon ja nauhoittamiseen valmiiseen taustaan riittää kaikkiaan kaksi kolmen tunnin tapaamista, kun säkeistöt pidetään kahdeksan tahdin pituisina.
Kuusi tai kahdeksan kahden tunnin tapaamista tarjoavat mahdollisuuden keskittyä omien tai pienryhmän kappaleiden tekemiseen. Tuolloin halukkaiden on mahdollista tehdä työpajassa biitti, joko omaan tai toisen osallistujan kappaleeseen. Teostovapaita taustoja löytyy työkalupakki & materiaalipankki -osiossa olevan linkkilistan kautta.
Kun aihe, biitti ja kappaleen tekijät on saatu selville, kannattaa aiheesta keskustella ja kerätä ylös sanoja ja ideoita, mitä kappaleessa voisi käyttää. Lisäksi tässä kohtaa on tarpeen kirkastaa se mitä haluaa sanoa. Kun tekijöillä on kappalerakenne ja aihe näkökulmineen selvillä, voidaan siirtyä kirjoittamaan kertosäettä koko ryhmän kanssa.
Ryhmän niin halutessaan kertosäkeen voi kirjoittaa halukas pienryhmä. Tuolloin muut voivat keskittyä omien tai yhteisten säkeistöjen kirjoitteluun pidemmän aikaa. Harjoittelu ja ääneen lausuminen ovat tärkeä osa kirjoittamisprosessia, mutta harjoittelua voidaan pitää vielä omanakin vaiheenaan, kun lyriikat on saatu valmiiksi. Jos korjattavaa havaitaan voi tekstin editointia tehdä ja vielä harjoitteluvaiheessakin.
Harjoittelun jälkeen edessä on nauhoitus. Ennen sitä säkeistöt on hyvä esittää muulle ryhmälle. Näin nauhoittamisen ympäriltä poistuu jännitystä ja esittämiseen tulee varmuutta. Esittäminen muulle ryhmälle tuo huolellisuutta harjoitteluun ja säkeistön kirjoittamiseen. Nauhoittaminen on hyvä tapahtua vain joko kirjoittaneen yksilön tai ryhmän läsnäollessa. Kiireettömyys ja räppäreiden tyytyväisyys ovat tärkeitä nauhoituksen onnistumisen kannalta.
Kuuntelu tekoryhmän kanssa ja keskustelu syntyneestä kappaleesta ovat osa prosessin huolellista loppuunvientiä. Biisin tekijöiden on syytä miettiä mitä he haluavat kappaleen kanssa tehdä ja onko kenties lähiaikoina tulossa tilaisuutta, jossa he haluaisivat esittää kappaleen. Esittäminen vaati huolellista valmistelua ja rohkeutta ja siksi myös palkitsee tuntuvasti.
1. Alustus: Rytmi & riimit
2. Aiheen ja biitin valinta sekä kappalerakenteen suunnittelu
3. Kirjoitus ja harjoittelu
4. Nauhoitus
5. Kuuntelu
6. Esitys / Julkaisu
3. tarkoitus ja tavoitteet
MIKSI PAJA JÄRJESTETÄÄN
Tarkoitus ja tavoitteet määrittyvät yleensä pajan järjestävän organisaation tai projektin tavoitteiden ja kohderyhmän tarpeiden pohjalta.
Suunnitteluvaiheessa on olennaista miettiä, miksi räppityöpaja järjestetään:
- Mihin kappaleiden työstämisen prosessilla ja valmiilla kappaleilla pyritään?
- Onko valmiita kappaleita tarkoitus käyttää johonkin tarkoitukseen ja julkaista jossakin?
- Vai onko tarinoiden tekemisen prosessi pääasia?
- Millä tavalla osallistujia informoidaan työskentelyn tavoitteista?
TEEMA
Räppityöpajan tavoitteet vaikuttavat siihen, millainen teema kappaleille valitaan. Keskustelua mielekkäistä kappale-aiheista kannattaa viritellä ryhmälle sopivien ja ajankohtaisten aiheiden kautta. Myös mielialat ja visiot oman kappaleen suhteen on syytä ottaa puheeksi. Osallistujien motivaation kannalta on suositeltavaa, että aihe löytyy kappaleen tekijöiltä.
OHJEISTUS
Rytmitaulukon esittelyn sekä rytmi- ja riimialustuksen jälkeen ohjeistusta kaivataan vielä kappalerakenteen, aiheen ja näkökulman ideoinnissa sekä säkeistöjen sovittamisessa. Yhteisen harjoitussäkeistön tai kappaleen kertosäkeen kirjoittaminen toimii hyvänä rytmistä sovitusta ohjaavana harjoitteena.
4. Työpajan kesto
Räppityöpaja voi lyhimmillään olla tunnin mittainen. Tuolloin osallistujille tarjotaan eväitä omatoimiseen rap-toimintaan. Pidemmissä tavoitteellisissa työpajoissa lähdetään kohti joko ryhmän yhteistä tai yksilöiden omia kappaleita. Ytimekkään ryhmässä tehtävän kappaleen tekoon ja nauhoittamiseen valmiiseen taustaan riittää kaikkiaan kaksi kolmen tunnin tapaamista.
Tuolloin säkeistöjä voi kirjoittaa ja harjoitella myös tapaamisten välissä. Omien kappaleiden tekemistä varten on hyvä varata ainakin kuusi kahden tunnin tapaamista. Lisäksi mikäli ryhmässä tekijä haluaa tehdä itse taustan, on syytä varata ainakin kahdeksan tapaamista.
Räp -työpaja voi olla lyhimmillään jopa vain yhden tunnin mittainen kokonaisuus.
5. Tilat & Laitteet
TYÖSKENTELYTILAT
Työpajaan kannattaa varata viihtyisä tila, jossa on mukava kuunnella musiikkia, keskustella ja kirjoittaa. Ryhmätyöskentelyvaiheessa olisi hyvä olla tila, jossa kukin ryhmä pääsee kuuntelemaan omaa taustaansa. Kuulokkeita tai matkakaiuttimia ja pientä volyymia käyttämällä onnistuu työskentely myös yhdessä yhteisessä tilassa. Nauhoitettaessa kappaleita, tarvitaan lisäksi erillinen hiljainen ja häiriötön tila.
LAITTEET
Tietokonetta, kaiuttimia sekä projektoria tarvitaan, jotta esittely, yhteiset lausumisharjoitukset ja yhdessä kirjoittaminen onnistuvat sujuvasti. Välttämättömimmät välineet ovat kuitenkin kynät ja A4-paperille tulostetut rytmitaulukot (talukon voit aladata työkalupakki -osiosta) sekä metronomi. Metronomeja löytyy ilmaisina sovelluksina metronome-hakusanalla, mutta toimintavarmimmat ja yksinkertaisimmat ohjauskäyttöön suositeltavat metronomit löytyvät musiikkikaupoista. Kuulokkeita voidaan myös tarvita, mikäli tilassa tehdään useampia eri kappaleita samanaikaisesti.
Nauhoittamista varten tarvitaan tietokone, nauhoitusohjelma, äänikortti, kuulokkeet tai matkakaiutin ja mikrofoni. USB-väylään liitettävällä mikrofonilla vältetään äänikortin hankinta, mutta samalla äänenlaatu voi heikentyä. Reaper-nauhoitusohjelma on ladattavissa ilmaiseksi verkosta ja toimii hyvin kappaleiden nauhoitteluvaiheessa. Muitakin ohjelmia voi hyödyntää kannan ja tuntemuksen mukaan. Taustojen tekemisessä voi hyödyntää omaa osaamista ja tuttua laitteistoa, mikäli niitä tehdään osana räppityöpajaa. Luomalla peruskäyttäjätilin ilmaiselle Soundcloud-sivustolle pääsee jakamaan kappaleita kätevästi joko yksityisesti tekijöiden kesken tai julkisemmin. Kappaleita voi siirtää kuitenkin myös muistitikuille ja sähköpostin liitetiedostoina.
Välttämättömimmät välineet ovat kynät ja A4 -paperille tulostetut rytmitaulukot
6. Ohjaajat ja Ryhmä
Jos ohjaajia on vain yksi voi esittelytyöpajoja vetää maksimissaan 20 hengen ryhmälle. Toisen ohjaajan mukana olo auttaa työpajaan soveltuvan ilmapiirin ylläpidossa. Yhden ohjaajan tavoitteellisissa pidemmissä työpajoissa maksimiosallistujamäärä on kymmenen. Ohjaustyötä voi jakaa ohjaajien osaamisen ja ryhmän mielenkiinnon mukaan eri osa-alueisiin. Biittien tekoa voi esimerkiksi ohjata eri ohjaaja kuin sanoittamista ja sovittamista.
Ohjaajalta tarvitaan motivaatiota ihmisten kohtaamiseen, rytmiseen puheilmaisuun, sanojen sovittamiseen sekä rytmitajua, josta pääsee kiinni tutustumalla rytmitaulukkoon. Ohjaajalle olennaista on ymmärtää omaa taitotasoa ja näyttää osaamisensa osana yhteisiä harjoitteita. Heittäytyvä ja aktiivinen esimerkki rohkaisee osallistumaan ilman jännitteitä. Myös tekninen laitteiston ja ohjelmiston hallinta vaatii osaamista, mutta halutessaan työpajasta voi jättää pois nauhoittamisen ja biittien teon.
Ryhmän koko voi vaihdella. Jos pajaan osallistujia on vähemmän, voi paremmin keskittyä yhden ohjattavan kanssa.
7. Työkalupakki & Materiaalipankki
Välineitä pajan järjestämiseen
Esittelytyöpajan runko lausumisharjoituksineen:
Rytmitaulukkopohja:
Biittejä:
Nauhoitusohjelman lataaminen:
Pajoissa tuotettua
Työpajoissa tehtyjä biisejä:
Työpajasta kirjoitettua
”Kiitos oikein paljon työskentelystä meidän nuorten kanssa. Olet saanut uskomattoman hienosti sellaisiakin nuoria liikkeelle, joille kynnys on kovin suuri. Toivon todella, että saisimme johonkin uusista hankkeistamme budjetoitua mahdollisuuden käyttää sinunkin osaamistasi. On se niin ihmeellistä, miten hyvin musiikki ja ylipäätään eri taidemuodot toimivat!”
-Maija Schellhammer-Tuominen (Silta-valmennus)
”Teit hienoa työtä ryhmän kanssa ja toivon, että pikapuoliin katselisit syksylle uuden räppipajan ajankohdat. Mieletön suoritus, jokaisen ryhmäläisen osaaminen nousi ja heidän itseluottamuksessa omiin taitoihin näin suurta positiivista muutosta.”
-Katri Niskala (Nuorten taidetyöpajat)
”Työpaja oli kokonaisuudessaan antoisa. Haastavan kohderyhmän opettaminen ja ohjaaminen tuli siulle luonnostaan ja sait hyvin kontaktin meidän nuoriimme. Omalla esimerkilläsi ja toiminnallasi kannustit yrittämään rohkeasti murtaen ennakkoasenteita joita ryhmäläisillä oli räppiä kohtaan. Ryhmältä tullut palaute oli pelkästään positiivista niin ohjauksen kuin työpajan sisällönkin puolesta”
-Jukka Paanala (KSSHP)
”Kiitos hyvästä pajasta. Syntyi ISO onnistumisen kokemus, joka voi kantaa todella pitkälle. Biisistä tuli oikeasti hieno, ja mimmit ylittivät itsensä.”
-Simo Leisti (Silta-valmennus)
Artikkeleita ja tutkimusta:
Kattava listaus niin artikkeleista kuin muista Suomessa tuotetuista teksteistä hiphopin saralta:
https://hiphopfinland.com/finnish-publications-on-hip-hop/
Nieminen, Simo (2017) Räpin terapeuttinen käyttö: ohjaaminen ja inhimillisen kasvun tukeminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/53343#
Hip hop-terapia -sivusto, joka on lähteiltään kattava ja alansa edelläkävijä:
http://hiphoptherapy.org/
Pohjois-Amerikkalaiselta Beats, rhyme and life -sivustolta löytyy vuodesta 2004 toimineen työpajatoimintaa järjestäneen Hip hop -yhteisön tarina.
Kirjoja:
Chang, Jeff (2008) Can’t Stop Won’t Stop – Hiphopsukupolven historia. Helsinki: Like.
Hadley, Susan ja Georg Yancy ( 2012) Therapeutic uses of rap and hip-hop. New York: Routledge
Edwards, Paul (2009) How to rap. The art and science of hip-hop MC. Chigago: Chigago Review Press