Digitarinapaja

Digitaalinen tarinankerronta on tehokas väline oman elämän tutkimiseen ja jäsentämiseen. Oman tarinan työstäminen ohjatusti turvallisessa ryhmässä voi olla voimauttava ja jopa terapeuttinen kokemus.

 

Valmiin oman digitarinan jakaminen tuo parhaimmillaan tekijälleen kokemuksen kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Toisten tarinoiden katsominen ja kuuleminen puolestaan luo perustaa erilaisten näkökulmien ja elämänkokemusten ymmärtämiselle.

 

Digitarinan tekeminen edistää osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Pajaan osallistujaa ohjataan pohtimaan tarinoiden avulla omaan elämäänsä liittyviä kysymyksiä. Digitaalinen tarinankerronta on myös oiva pedagoginen työkalu, jonka välityksellä osallistujat oppivat muun muassa itseilmaisua sekä media- ja digitaitoja.

Ryhmäkoko

Enintään 20 henkilöä

Kesto

2–7 pajakertaa

Räppipaja

Räppi on musiikkia ja kirjoittamista yhdistävä taidemuoto, jonka ytimessä on rytmin ja oman äänen tuominen tarinan tueksi. Räppärin näkökulmasta katsottuna musiikista muodostuu kirjoittamista ohjaava raami ja tuki lausumiselle.

 

Mikrofoni symboloi kuulluksi tulemista, itseilmaisua, esiin nousemista ja liittymistä osaksi yhteisöllistä toimintaa. Mikrofoni rohkaisee yksilöä löytämään oman äänensä ja artikuloimaan itsetuntemuksen kannalta tärkeistä seikoista. Kuuntelemalla räppiä voidaan myös havaita uusia näkökulmia. Kaikkiaan räppiä voidaan hyödyntää niin kuuntelemalla, keskustelemalla, esittämällä, tekemällä kuin improvisoimalla. Työskentelytapoja varioidaan kunkin ryhmän tavoitteiden ja tarpeiden mukaan.

 

Räpin tee se itse -mentaliteetti henkii vastuun ottamista sekä tarjoaa matalan kynnyksen taidemuotoon tutustumiseen. Räpin avulla ajatukset saavat esteettisen ja organisoidun muodon. Pajan selkeä rakenne pitää ympäristön koossa jättäen tilaa improvisoinnille ja luovalle ilmaisulle. Tasaisuutta ja toistuvuutta luovaan toimintaan tuo rytmi. Rytmiin kiinni pääseminen tuottaa onnistumisen kokemuksia. Lisäksi omaa elämää myötäilevät teemat lisäävät räpin palkitsevia ja kasvattavia piirteitä.

Ryhmäkoko

Enintään 20 henkilöä

Kesto

1–8 pajakertaa

Sarjakuvapaja

Sarjakuva on ruutujen muotoon asetettu kerronnallinen teksti, jossa hyödynnetään erilaisia merkkejä ja symboleita. Tarina muodostuu kuvan ja tekstin yhdistelmästä jossa lukija täydentää ruutujen väliin jäävän tyhjän tilan.

 

Sarjakuvan omaleimaisuus piilee siinä, että kuva voi viestiä yhtä, teksti aivan toista asiaa. Sarjakuvassa voit myös kuvata itsesi sellaisena kuin haluat: sarjakuva on liioittelua hyödyntävä taidemuoto, jossa oman itsen kuvaaminen symbolisena hahmona on täysin mahdollista. Tärkeintä työskentelyssä on tarinan kerronta, ei piirustustaito.

 

Sarjakuva on erinomainen väline omaelämäkerralliseen työskentelyyn.

Ryhmäkoko

6–10 henkilöä

Kesto

1–8 pajakertaa

Luovan kirjoittamisen paja

Luova kirjoittaminen on maailmojen luomista sanoilla. Luovan kirjoittamisen pajassa opitaan, miten sanoilla voi aikaansaada tunteita, opastaa, elävöittää muistoja, kertoa tarinoita sekä vaikuttaa omaan ja toisten tapaan ajatella ja kokea.

Vertauskuvat, kerronnan rytmi, sanojen äänneasu, kertomatta jätetty, toisto ja muut vastaavat tyylikeinot voivat tarjota tekstin tulkinnalle uusia vihjeitä. Sama tarina on erilainen kolumnina, runona, satuna tai pakinana.

Luovan kirjoittamisen pajaan osallistuakseen ei tarvitse olla hyvä kirjoittaja – taidot kehittyvät tekemisen myötä ja kirjoittamisella on myös paljon terapeuttisia vaikutuksia, jotka eivät ole riippuvaisia tekstin kaunokirjallisesta laadusta.

Yhdessä kirjoittaminen tuottaa onnistumisen elämyksiä ja vahvoja tunnekokemuksia. Luovan kirjoittamisen pajassa tärkeintä on oman tarinan kertominen – pilkkusäännöistä välittämättä. Kirjoittaminen on mainio työkalu oman elämän jäsentelyyn, mielen purkamiseen,  unelmointiin, oppimiseen sekä ongelmanratkaisuun.

Ryhmäkoko

3–12 henkilöä

Kesto

1–10 pajakertaa

Mielenkiintolähtöiset palvelut

Mielenkiintolähtöisillä palveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka on kehitetty kohderyhmän tarpeet ja mielenkiinnonkohteet huomioiden. Kirjasto on muuttunut, ja sen merkitys on kasvanut. Kirjasto on uudenlainen kansalaisten osallistumisen ja osallistamisen paikka. Uuden kirjastolain mukaan kirjastojen tulee tuntea oma yhteisönsä ja olla yhteisönsä näköinen. Sama palvelu tai tapahtuma ei toimi paikkakunnasta ja osallistujista riippumatta. Siksi palvelujen ja tapahtumien sisältöjä pitää suunnitella osallistavasti, yhteisönsä jäsenten mielenkiinto ja tarpeet edellä. Asiakasymmärrys on kokonaisvaltainen käsitys asiakkaasta ja asiakkaan toimintamalleista. Myös kirjastolta vaaditaan entistä enemmän kiinnostusta perehtyä yhteisönsä jäsenten tarpeisiin ja toimintaan.

Ryhmäkoko

5-20 henkilöä

Kesto

2 tuntia - 1 kuukausi